Kathleen ja cheerleading

Silloin kun aloitin harrastamaan 7-vuotiaana kyseistä lajia, oli se ihan vieras. Ajatus lähti siitä, että lapsuudenystäväni harrasti cheerleadingia ja kertoi aina, miten kivaa se on. Aluksi olin vain katsomassa harjoituksia, mutta sitten halusin muutaman viikon jälkeen itsekin mukaan. Olimme tällöin minejä, kaikista nuorimpia harrastajia seurassamme. Harrastus toi paljon uutta mukanaan. En normaalisti ollut tottunut nostamaan toisia ihmisiä tai heittelemään pompomeja eli huiskia, mitä käytetään koreografiassa lisäkkeenä.

Mitä vanhemmaksi tuli, sitä korkeamalla siirtyi. Seuraava aste oli junnut eli juniorit ja seuraava sennut eli seniorit. Mitä enemmän tuli ikää ja pääsi uuteen joukkueeseen, sitä haastavammaksi harrastus tuli. Kun pienestä tytöstä kasvoi iso, ehti kehitystä nähdä paljon.

Laji tuo lisää voimaa ja auttaa pitämään tasapainon hyvänä. Ryhmätyöskentely ja sosiaaliset taidot parantuivat, vaikka joukkuehenki välillä kärsi, niin treenatessa vapautui paljon ajatuksia ja keskityit vain siihen, mitä itse teet. Kilpailut kuuluivat myös lajiin. Kilpailijoita tuli ympäri Suomea. Se oli mahtavaa kun pääsi näyttämään mitä osaa, vaikka jännitti. Sijoitukset olivat hyviä ja kaipaan tämän harrastuksen pariin paljon. Syy miksi lopetin 8-vuoden jälkeen on henkilökohtainen, mutta kyllä sitä usein miettii vielä, jos palaisi takaisin joukkueeseen.

"Cheerleading on vielä melko uusi laji Suomessa, mutta sen harrastajamäärät
kasvavat vuosittain. Lajista keskustellaan usein virheellisten mielikuvien perusteella
ja lajia helposti yhdistetään muiden lajien peleissä esiintyviin tanssityttöihin. Nämä
ovat kuitenkin kaksi erillistä lajia. Cheerleading on lajina fyysisesti raskas ja
joukkuelajina yhtä sitova kuin monet muutkin urheilulajit. Cheerleading on jaettavissa kahteen ala-lajiin, cheer-tanssiin, ja kilpa-cheerleadingiin." (http://www.hac.fi/cheerleading/ 9.9.2015)

Kyseessä on siis joukkuelaji missä jokainen on oma yksilö. On siiis hyvin tärkeää, että jokainen osallistuu treenaamiseen, sillä jos yksi on pois treeneistä se vaikuttaa koko joukkueen harjoitteluun. Laji siis koostuu ilma-akrobatiasta, tanssista, hypyistä, pyramideista, nostoista, heitoista, omalle joukkueelle suunnatusta kannustushuudosta sekä permantoakrobatiasta. Treenejä on 3-5kertaa viikossa. (http://www.hac.fi/cheerleading/ 15.9.2015)